Viikko sitten koitti yksi vuoden kohokohdista - Messariviikonloppu! Vuosi sitten Voittaja-näyttelyssä Leia kävi pentuluokassa pyörähtämässä ROP-pennuksi, tänä vuonna oli vuorossa kaksi esiintymistä erikoistuomareiden arvioitavana nuorten luokassa.
Tuloksien suhteen odotuksia ei juuri ollut, sillä lauantaille oli ilmoitettuna 60 tervua ja sunnuntaillekin 54. Tarkoituksena oli viettää vain hauska viikonloppu nauttien hyvästä seurasta sekä kauniista koirista!
Lauantaina tshekkiläiselle z Kovarny -kennelin kasvattajatuomarille Hana Pisarcikovalle oli ilmoitettuna 31 urosta ja 29 narttua. Leian kanssa nuorten luokassa kilpaili neljä muuta narttua. Luokka oli erittäin hyvätasoinen ja neljä narttua viidestä saikin laatuarvosanakseen ERIn, Leia mukaanlukien. Kilpailuluokan alkaessa tuomari juoksutti ensin kaikki neljä narttua kehän ympäri, jonka jälkeen hän viittilöi Leian toiseksi. Jälleen juostiin lisää, kun ensimmäisenä ollut narttu ja Leia saivat juosta myös edestakaisin uudemman kerran. Ja niin hetken (joka mielestäni tuntui lyhyeltä ikuisuudelta) seisottamisen jälkeen Leia osoitettiin ensimmäiseksi!
En ollut uskaltanut toivoakaan luokkavoittoa Messarissa, jossa kilpailu on aina niin kovaa ja upeita koiria on paljon. Onnenkiljahdukset varmasti raikasivatkin ympäri hallia, kun meinasin haljeta ilosta!
Mikä upeinta, Leian äiti Näpsä voitti myös valioluokan, joten paras narttu -kehässä nähtiin sekä äiti että tytär. Vain viisi koiraa otettiin jatkoon kaikista SA:n saaneista nartuista kun sijoittaminen alkoi, Leian ollessa yksi valituista ja Näpsän ollessa toinen. Juoksuttamisen jälkeen Näpsä viittelöitiinkin ensimmäiseksi ja Leia ohjattiin jonon perälle, mutta kuten olin jo hetkeä aiemmin tajunnut - Leia saisi sertin! Näin ollen Leialle tulokseksi Helsinki Winner -näyttelystä ERI1 SA sekä epävirallinen tulos "PN5", ja lisäksi seitsemäs serti. Näpsis puolestaan korjasi koko potin ollen paras narttu ja lopuksi vielä koko rodun kaunein!
Huuma oli aikamoinen, kun suuntasimme Piian kanssa ottamaan viralliset voittokuvat tytöistä. Päivä oli aivan upea ja yhtäkkiä "aamun" kello 3.30 herätys olikin kaiken arvoista. Ryhmiin emme jääneet, sillä ryhmätuomarista oli aiempaa kokemusta eikä hänestä ollut juurikaan hyvää sanottavaa. Olimme myös Piian kanssa samaa mieltä siitä, että koirillekin on parempi päästä lepäämään, sillä sunnuntaina olisi jälleen pitkä päivä edessä.
Meillä oli varattuna hotellihuone Töölöstä, joten Messukeskukselta ei ollut matkaa kuin 10 minuuttia seuraavan yön majapaikkaan. Onneksi niin, sillä kun pääsimme hotellille viiden aikaan, olimme olleet reissussa jo yli 12 tuntia ja hereilläkin lähes 14 tuntia. Vaikka juhlan aihetta olikin hirmuisesti, syömisen jälkeen ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin painua nukkumaan. Hyvinhän se uni sitten maistuikin melkein 10 tunnin ajan.
Sunnuntaina suuntasimme jälleen aamusta Messukeskukselle ja ehdimmekin hyvin tekemään ostokset ennen narttujen arvostelun alkua. Messarissa oli tosi hyviä ruokatarjouksia, joten mukaan lähtikin nappulaa varmasti ainakin riittävästi. Toiveeni oli, että mukaan tarttuisi myös se jokin taikanappula, joka uppoaisi neitikoiran vatsaan ilman nenän nyrpistelyjä.
Narttuja oli ilmoitettuna sunnuntaille lauantaita vähemmän, 24 koiraa ja nuorten luokassakin oli Leian lisäksi vain yksi toinen narttu. Sunnuntain tuomarimme Deborah Fleming Penniston oli huomattavasti tiukempi ja EH:ta saikin selkeästi useampi koira. Kyseinen tuomari arvosteli belgejä Suomessa viimeksi vuoden 2005 erikoisnäyttelyssä, jolloin hän antoi ainoastaan kahdelle tervueren nartulle erinomaisen, loppujen saadessa EH:ta ja H:ta..
Nyt sentään hiukan useampi narttu sai ERIn, mutta paras narttu -kehässä oli ainoastaan neljä koiraa. Leiankin oli tyytyminen EH-arvosanaan, vaikka arvostelu olikin ihan mukavaa luettavaa. Tuomari kuitenki toivoi Leialle enemmän korkeutta, joten näin napsahti ensimmäinen EH Suomen näyttelyistä. Näpsä kuitenkin varasti jälleen koko shown ollen taas rodun kaunein ja keräten tittelit molemmista näyttelyistä nimensä jatkeeksi!
Niin me pakkasimme tavarat kasaan ja lähdimme tyytyväisinä kohti Keski-Suomea, vaikkei sunnuntain menestys lauantain tasolle yltänytkään. Olimme Leian kanssa kotona vasta illalla kymmnen jälkeen, joten maanantaina oli mukava mennä töihin "hyvin levänneenä ja sopivan rentoutuneena" viikonlopusta.. Kokonaisuudessaan Messari-viikonloppu oli kuitenkin aivan mahtava: meillä oli huippuhauskaa, näin pitkästä aikaa kaikkia tuttuja, sain nauttia hotelliyöstä ja -aamupalasta sekä meillä oli kotiintuomisina upea serti-ruusuke. Siispä ensi vuotta odotellessa!
