sunnuntai 1. toukokuuta 2016

SBPKY:n paimennuspäivä

Viikko sitten, Leian 2-vuotis synttäriviikonloppuna osallistuimme yhdistyksen järjestämään paimennuspäivään Somerolla. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Leia edes näki lampaita ja hiukan kauhunsekaisin tuntein mietinkin, että noinkohan määkiväiset saavat pitää persvillansa, kun joutuvat neitikoira samaan aitaukseen.

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Leia oli hyvin kiinnostunut lampaista ja katselikin korvat höröllä aitauksen ulkopuolelta näitä uusia tuttavuuksia. Jokaiselle koirakolle oli varattu kolme treenikierrosta lampailla. Ensimmäisellä kierroksella menimme lammasaitaukseen niin, että Leia oli valjaissa ja pitkässä liinassa. Liinan avulla annettiin mahdollisuus lähestyä lampaita rauhallisesti ja maltilla sekä tarvittaessa saatiin toppuuteltua mikäli vauhtia meinasi tulla liikaa.

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Koiraa liikutettiin lampaiden takana ja sen reaktoita seurattiin, jotta saatiin käsitystä miten koira suhtautui lampaisiin. Koiraa ei päästetty lampaiden lähettyville lainkaan kiihtyneessä mielentilassa ja samalla liinalla varmistettiin, että koira oppisi pitämään riittävää etäisyyttä lampaisiin. Ensimmäisellä kierroksella Leia kulki nätisti lampaiden perässä ja havaittavissa oli selvää syttymistä paimennukselle. 

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Huomasin ensimmäisen kierroksen aikana melko nopeasti, että koiraan sai paremman tuntuman, kun liinan kiinnittikin pantaan, joten toisella kierroksella jätimme valjaat pois kokonaan. Toisella kierroksella koiraa jälleen aluksi kuljetettiin liinassa lampaiden takana. Kun koira näytti olevan hallinnassa, sopivan rauhallisessa mielentilassa ja osaavan pitää luontaista etäisyyttä lampaisiin, liinasta päästettin irti ja koira pääsi liikkumaan vapaammin. Kouluttajamme käskiessä päästämään liinasta irti oli ensimmäinen tunne kuitenkin itselläni se, että oletko nyt aivan varma?

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Leia alkoi hyvin luontaisesti kiertämään lampaita ympäri ja pitämään niitä kasassa. Saimme tehtyä myös hienoja pysäytyksiä, joilla ympärijuoksemista katkottiin. Ympärijuokseminen ei siis sinäänsä ole toivottavaa, vaikka se onkin kuulemma erityisesti belgeillä varsin yleinen tapa. Aurauskepillä koiraa ohjataan ja sille näytetään lampaisiin pidettävää välimatkaa.

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi
Päivä oli kokonaisuudessaan todella hieno ja antoisa, ja opin jälleen Leiasta hyvin paljon. Mahtava ruoka ja erinomainen seura olivat vielä kaiken kruununa. Me tykättiin kovasti! Harmillista, että paimennusmahdollisuuksia ei täällä Keski-Suomessa juuri ole, joten tästä ei todennäköisesti mitään aktiiviharrastusta meille muodostu, mutta nyt jo odotan kovasti heinäkuun lopulla pidettävää Ketunpolun paimennuspäivää! Mielenkiintoista nähdä millaisia harjoituksia pääsemme silloin tekemään, kun edistyminen oli pelkän yhden päivän aikana todella suurta. Osaavien kouluttajien ohjauksessa täysin lammasummikoista koirista saatiin jo esiin hienoa paimennustaipumusta ja selkeää syttymistä paimentamiselle. 

Kuva: Hanna Repokivi
Kuva: Hanna Repokivi 
Kuva: Hanna Repokivi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti