torstai 27. maaliskuuta 2014

Voihan pentu, synny jo!


25 päivää laskettuun aikaan…

Kyllä ne päivät vain menee. Vaikka tällä hetkellä tuntuukin, että pentujen syntymään on vielä pieni ikuisuus. Kaikkea ihanaa tekisi jo mieli ostaa pennun varalle, hamstrata suorastaan, mutta ainakin vielä olen mieleni malttanut sen suhteen. Lupasin kyllä jo itselleni, että huhtikuun lopulla Lahden KV näyttelyssä saan tehdä ostoksia. Siihen mennessä pennut ovat jo syntyneet, joten tiedän melko varmaksi tuleeko meille pentua vai ei. Juuri eilen puhuin Sampon kanssa miten ikävältä tuntuu ajatus siitä, ettei pentua tulisikaan, kun siitä nyt on niin innoissaan..  Voin rehellisesti sanoa odottavani pentujen syntymää tällä hetkellä yhtä paljon, kuin pienenä odotin koko joulukuun jouluaattoa. Päivien määräkin täsmää lähes! Tiedän myös Sampon odottavan pennun tuloa kovasti. Optimistisia tietysti ollaan ja kuten ensimmäisessä postauksessakin kirjoitin, nyt ovat tilastot jo meidän puolella, että pentu saadaan. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää miten synnytys menee ja mitä sieltä tulee. Juttelin eilen Piian kanssa ja kysyessäni äitikoiran vointia, kuului vain vastaus, että rouva voi erittäin paksusti! Piia tuumasikin, että pienoinen ihme on, mikäli  siellä vatsassa vain kolme pentua olisi kasvamassa. Sen takia olen kyllä erittäin toiveikas, että edes yksi tyttö syntyisi.

Onneksi tässä on ollut koiramaista menoa kerrakseen viime päivinä harhauttamassa ajatuksia varsinaisesta odotuksesta. Lauantaina juhlimme porukalla Ketunpolun Golden Queen ”Sennan” 1-v synttäreitä! Käytännössä tämä tarkoitti kakun syöntiä, Sennan ja sen äidin Sisun (Marmara Spice Ice) kanssa bailaamista ja odottavien äitien Näpsän ja Ellun (Ketunpolun Elizabeth) halailua. Meidän syönnin päälle koirat pääsi juoksemaan porukalla ja voi sitä vauhdin määrää. Senna tietysti bailasi, kuten asiaan kuuluu. Tässä muutamia kuvia lauantailta

Myös tuleva äiti Ellu
Näpsä ja Ellu
Hela hund karusellen!
Näpsä sanoo kukkuu

Sunnuntaina saimmekin jo aamusta mieluisan yökyläilijän taas, kun Ketunpolun Foxy Atunka ”Inka” saapui kaupunkilomailemaan meille pariksi päiväksi. Inkan kanssa käytiinkin sunnuntaina mökillä, jossa hovikuvaajan virkaa toimittava poikaystäväni intoutui ottamaan enemmänkin kuvia. Tuolloin ei sää ollut paras mahdollinen kuvaamiseen, mutta tietysti kuvat jäivät ottamatta kahdelta seuraavalta päivältä, kun aurinko paistoi siniseltä taivaalta päivät läpensä. Onneksi kuitenkin jotain todisteita Inkan vierailusta jäi.

Mitäs me
Inkasta oli ihanaa juosta
Väillä täytyi tietysti vähän halia
jotta jaksoi taas kirmailla!
me taas :)

Olemme parhaillaan ajamassa Sampon kanssa kohti Ukkohallaa, jossa meitä on vastassa omistajiensa lisäksi noin puolivuotias tolleri-uros Luka. Ainakin tammikuulla Luka jaksoi sekä ihastuttaa että vihastuttaa, katsotaan mikä on tilanne nyt.


I’m soooo looking foreward to the puppies birth. Still 25 days to go. I would want to buy already all kinds of things for the puppy, but told myself that I needed to wait till the birth, so that we know for sure if a puppy is coming to us or not. Luckily we’ve had a lot dog activities within the past week to keep me distracted. On Saturday we celebrated Senna’s first birthday and Piia came with her pack too. On Sunday a nice and sweet guest called Inka came to spend a few days with us, while her owners were out of town.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti