Nyt en voi sanoa muuta kuin, että huh huh millainen päivä meillä oli eilen Nokialla! Edelleen olen aivan taivaassa, mutta aloitetaan nyt kuitenkin päivä aamusta..
Tervuja oli ilmoitettuna Nokian ryhmikseen jopa 12 kappaletta. Tämä oli yllättävää, sillä samana päivänä oli myös Joensuu KV sekä Turku KR. Ennen näyttelypaikalle menoa en tiennyt ollenkaan ketä muita olisi tulossa meidän lisäksemme, kuin Leian veljet Hugo (Ice Breaker) ja Simba (Incredible Sky). Luettelon nähtyäni ymmärsin, että kilpailu tulisi varmasti olemaan kovaa. Hienoja sukulaiskoiria oli saapunut myös paikalle ja sukupuolijakauma oli tasan 6 urosta ja 6 narttua.
Kuva: Päivi Mattila |
Tuomarina toimi Markku Kipinä, joka arvosteli Leian toukokuun lopussa Mäntän näyttelyssä. Tuolloin hän sanoi, että jos koira vain olisi karvassa se olisi päivän ROP. Karvattomana oli tyytyminen "vain" PN2 sijaan ja häviöön omalle äidille. Odotukseni olivat näin ollen kuitenkin korkealla, sillä tiesin tuomarin pitäneen Leiasta kovasti Mäntässä.
Urosten kohdalla arvostelu oli tiukkaa ja lopuksi vain yksi uroksista saikin SA:n, ollen paras uros. Leia oli junioriluokassa siskopuolensa (Hossing F-pentueesta) kanssa. Molemmat tytöt saivat laatuarvosanakseen ERI:n. Kilpailuluokassa tuomari kuitenkin viittilöi meidät heti ensimmäiseksi ja Leia sai myös SA:n!
Kuva: Päivi Mattila |
Myös nuortenluokan narttu ja avoimen luokan voittaja saivat ERI:t sekä SA:t, joten paras narttu -kilpailussa oli meidän lisäksi kaksi muutakin hienoa tyttöä, Leian isän puolelta sukua molemmat. Juoksutuksen jälkeen tuomari kuitenkin osoitti meidät voittajaksi, mikä tarkoitti sitä, että ensimmäistä kertaa koskaan Suomessa, Leia oli paras narttu ja ikää vain 15 kuukautta!
Kuva: Päivi Mattila |
ROP-kehään mentäessä ajattelin, että olisi lopputulos mikä tahansa, tämä oli uskomaton voitto meille. Mitä ilmeisimminkin tuomarimme kuitenkin piti Leiasta jälleen hyvin paljon, sillä ei edes juoksuttanut meitä vaan tuli suoraan ojentamaan ROP-ruusuketta minulle! Näin ollen pikku koiranen oli samaisessa näyttelyssä myös ensimmäistä kertaa ROP Suomessa, saaden myös neljännen sertinsä. Kertakaikkisen upeaa!
Kuva: Olli Kokkonen |
Ryhmätuomarina toimi belgipiireissäkin hyvin arvostettu Elena Ruskovaara, joka todella tietää ja tunnistaa kauniit belgit. Kyseinen tuomari on valinnut Näpsän ROPiksi Voittaja 2011 -näyttelyssä, joten vaikka odotuksia isoon kehään mentäessä ei todellakaan ollut, niin toivoin, että meidät edes huomattaisiin. Yllätyksekseni ja samalla ehkä vähän järkytyksekseni tuomari katselikin Leiaa hyvän tovin ryhmäkilpailun esiarvostelussa. Isossa kehässä meidät valittiinkin jatkoon kuuden tai seitsemän muun ROP-koiran kanssa. Kertaalleen juoksutus vielä ympäri ja sijoittaminen alkaa. Ja niin vain tuomari tulee RYP-4 -ruusukkeen kanssa meidän luoksemme! Suoraan sanottuna, meinasin haljeta onnesta sekä ylpeydestä. Kiitin tuomariamme vielä ja hän totesikin, että kyseessä on erittäin kaunis lapsikoira.
Siellä me sitten seisoimme Leian kanssa sijoitettuina neljänsiksi yli 20 FCI1-ryhmän ROP-koiran joukosta. Kotimatka meni yhdessä hujauksessa ajatusten pyöriessä jossain aivan muualla, enkä vieläkään meinaa uskoa, että saimme samana päivänä ensimmäisen ROPin sekä vielä RYP-sijoituksen Suomi-näyttelyssä. Jos olin Pärnun sijoituksista ylpeä, niin eilinen tulos nousee vähintäänkin yhtä korkealle arvoon, ellei jopa korkeammallekin. Kaunis kiitos siis tuomareillemme, jotka pitivät prinsessakoirasta niin kovasti ja suuri kiitos kaikille Leiaa eilisessä näyttelyssä avustaneille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti