Me suuntasimme eilen koko perheen voimin Seinäjoen ryhmikseen. Leian esiintyminen oli Kajaanissa melko väsynyttä, joten houkuttelin Sampon lähtemään meidän mukaan näyttelyyn, jotta saisin vähän lisää täpäkkyyttä Leian esiintymiseen. Samalla lupasin myös reissun Keskiselle, kun kerran Etelä-Pohjanmaalle olimme matkalla.
 |
| Kuva: Tiina Kantelinen |
Tervuja oli ilmoitettuna Olli Kokkosen arvosteltavaksi yhteensä 12: 2 pentua, 8 urosta ja vain 2 narttua. Kokkonen arvosteli Leian Lahden pentunäyttelyssä 1,5 vuotta sitten, kun Leia oli juuri täyttänyt 6 kuukautta. Tuolloin Olli tykkäsi kovasti ja meillä olikin melkoisen hieno päivä, täältä löytyy postaus siltä reissulta! Innolla ilmoitinkin Leian vielä viimeiseen nuorten luokan näyttelyyn, kun huomasin Kokkosen olevan tuomaroimassa.
 |
| Kuva: Tiina Kantelinen |
Uroksissa vain kolme poikaa sai SA:n ja Kokkonen olikin hyvin tarkkana, että kokonaisuus oli kunnossa, jotta SA irtosi. Leia oli näyttelypaikalla intoa täynnä, hyppi ja pomppi ja oli oma iloinen itsensä. Tiedossa ei siis ollut samanlainen tunnelmaa kuin Kajaanissa, jes!
Meninkin vielä itse Leian kanssa pitkästä aikaa kehään, Leian etsiessä Sampoa kehän reunalta. Voi sitä ryhdikästä tapitusta! Ei ole hetkeen Leia esiintynyt yhtä hienosti, kuin eilen esiintyi. Kuulin sivukorvalla Kokkosen mainitsevan arvosteluun useamman kerran sanan "erinomainen", joten toiveet SA:sta alkoivat nousemaan. Tiesin jo nimittäin aamulla, että SA:n irrotessa Leia saisi varmasti sertin, sillä veteraaniluokan nartulla sertit olivat kasassa. Kättelemään tullessa, Kokkonen totesi vielä sanallisesti koiran olevan hyvin tasapainoinen, kaunis nuori narttu ja niin heilahtivat ilmaan punainen ja vaaleanpunainen kyltti osoituksena ERIstä ja SA:sta!
 |
| Kuva: Tiina Kantelinen |
Paras narttu -kehä olikin melkein heti perään, veteraaninartun saadessa myös ERI + SA:n. Nopean juoksuttamisen jälkeen Kokkonen kuitenkin viittoili meitä 1. kyltin kohdalle! Saimme siis käskyn jatkaa vielä suoraan ROP-kehään. Urosten voittaja oli jo aikuinen uros, mutta juoksuttamisten jälkeen Kokkonen tuli meidän luoksemme ROP-ruusuke kädessään ja totesi Leian vievän tasapainoisilla liikkeillään päivän voiton! Arvostelu olikin varsin mukavaa luettavaa: "Tyypiltään erinomainen nuori narttu, jolla erinomaiset rungon mittasuhteet ja kulmaukset. Kauniisti kaartunut kaula, erinomainen ilme, selvä sukupuolileima, hyvä maski, erinomaiset korvat, leikkaava purenta, erinomainen turkinlaatu, liikkuu erittäin hyvin".
Niin vain prinsessa Koiranen oli jo toista kertaa elämässään ROP! Ryhmäkehissä ei meille menestystä tai edes jatkopaikkaa irronnut ryhmätuomari Saija Juutilaiselta. Me lähdimme kuitenkin ison hymyn kera Keskisen ostoskierroksen kautta kotiin päin, sillä päivä oli kyllä ollut todella hieno.
Nyt en olekaan ilmoittanut Leiaa mihinkään näyttelyihin, katsotaan kuinka pitkälle kesään menee ennen kuin seuraavan kerran kehäilemme. Mutta silloin Leia pääseekin jo valioluokkaan ja aloittaa viimeisen, yli 2-vuotiaana saatavan, sertin metsästyksen. Vaikka Leia kyllä pitääkin näyttelyistä, niin pidempi tauko tulee varmasti tarpeeseen, sillä onhan näitä kehiä taas kierretty.
Voimmekin hyvillä mielin keskittyä harrastusjuttuihin ja niitä onkin varattuna jo varsin mukavasti loppukeväälle. Sain esimerkiksi Leialle paikan kuukauden päästä järjestettävään MH-luonnekuvauseen. Tulee olemaan todella mielenkiintoista nähdä, millaisena tyyppinä luonnekuvaustuomarit Leiaa pitävät. Ikää on kuitenkin kuvauksen aikana vasta viikkoa vajaa 2 vuotta. Sen lisäksi suunnitelmissa on tottisteluja, jälki- ja esineruutuharjoitusten korkkaus kunhan lumet sulavat ja jopa paimennusta, jota odotan myös hyvin innolla! Onneksi kevät ja aurinko toivat mukanaan paljon energiaa ja harrastusmotivaatiota. Tästä on hyvä jatkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti