Niin vain selvittiin ensimmäisestä viikonlopusta Leian kanssa. Olo on vieläkin melko epätodellinen koko tästä koiranomistajuusjutusta, mutta eiköhän se tästä iskostu kunnolla, kun arkeen päästään kiinni. Rytmiä ja rutiineja on haettu viikonlopun aikana ja tutustuttu molemmin puolin toisiimme sekä kaupunkielämän ihmeisiin.
Kuten aiemmassa kirjoituksessani jo kerroin, niin perjantaina oli suuntana Espoo ja pentujen testaus. Aamulla olimme jo seitsemän aikaan Orituvalla, josta hyppäsimme Piian kyytiin. Pennut kiljuivat vuoron perään lähestulkoon koko automatkan ajan, joten menomatka oli vähintäänkin "miellyttävä". Perille päästyämme pentulauma pääsi ulkoilemaan hetkeksi, jonka jälkeen ne pian simahtivatkin rankan matkan uuvuttamana. Se tarjosikin hyvän hetken meille ihmisille juoda rauhassa kahvit ja tutustua toisiimme! Mukana päivässä oli meidän lisäksi isikoira Jaron ja Leian punaisen velipojan, joka nykyisin tuntee nimen Miro, omistajat Pia ja Risto, vaalean sinisen pojan eli Kimin omistaja Janne, vihreän pojan eli Hugon omistajat Sara ja Joona, "pikkupojan" Caron omistaja Sari tyttärineen, tumman "Minkki" pojan eli Tikin omistaja Janni sekä Jaron kasvattaja Päivi sekä testaaja Ani ja hänen poikansa. Viidentoista ihmisen ja 10 pennun voimin vietimme todella mukavan päivän.
Pennut testattiin kahdessa erässä, sillä välillä uni vei taas voiton lapsikoirista. Testin osioita olivat muun muassa sosiaalisuus, dominanssi, uteliaisuus ja saalisvietti ym. Leia oli ensimmäisessä erässä ja jännitin kovasti miten neiti testin osioihin suhtautuu. Leia osoittautuikin olevansa äitinsä tytär eli harkitsevainen ja hiukan hitaasti eri asioille lämpenevä. Olin todella tyytyväinen, että Leia kuitenkin oli ystävällinen tuntemattomalle ihmiselle ja taipui käsittelyyn mukisematta. Vinkkejä jatkolle tulikin vahvistaa neidin omaa päätöksentekokykyä käyttämällä naksutinta koulutuksessa ja älypelien avulla. Mutta varsin kelpo koiranalku on kyseessä, jonka kanssa pääsemme varmasti harrastamaan tulevaisuudessa.
Alkuillasta kävimme vielä jättämässä Ellun tytön Joyn (viininpunainen) Marin luokse, jonka jälkeen alkoi pitkä kotimatka takaisin päin. Onneksi pennut olivat lopenuupuneita päivän jännityksistä, joten paluumatka oli huomattavasti hiljaisempi kuin menomatka. Illalla kymmenen aikaan kotiuduimme vihdoin Leian kanssa. Yö oli hiukan levoton, kun neiti nukkuin vain 1-2 tunnin pätkiä ja aina herättyään hiukan itkeskeli. Ruoka kuitenkin maistui hyvin, mihin olen myös varsin tyytyväinen.
Lauantaiaamusta meillä oli jo aivan kuin uusi koira, joka innokkaasti tutki uutta kotiaan ja leikki mielellään kaikilla leluilla. Kaupungin äänet eivät neitiä hetkauta, vaan kaikki on ihan jees. Autot ja pyöräilijät eivät myöskään pahemmin ihmetystä aiheuttaneet, joten varsin sujuvasti neiti on sopeutunut kaupunkiin. Kävimme päivällä Leian kanssa läheisessä metsässä, missä neiti pääsikin kirmailemaan vapaana ja nautti selvästi olostaan. Kaikkea piti tietysti maistella kepeistä ja kävyistä lähtien.
Eilen lähdimme käymään mökillä, jossa Leia pääsi jälleen rallattelemaan oikein urakalla. Myöskään ruohonleikkurin ja trimmerin äänet eivät härinneet, eikä niitä tarvinut kauankaan kummastella. Reippaasti Leia tutki paikkoja ja opetteli mökkeilyn saloja. Leia kävi puolivahingossa jopa kahlaamassa järvessä vatsaa myöten, saa nähdä millainen vesipeto neidistä vielä kuoriutuu! Illalla neitikoira oli melkoisen väsynyt, eikä mikään ihme, kun päivä oli taas sisältänyt paljon uutta.
We have our puppy girl finally home! On Friday we first travelled to Espoo, where all the pups were tested what kind of temperaments they have. Leia is very similar to her mom, she thinks first and acts then. She is social and let the stranger in the test handle her very nicely without trying to escape. We got some good tips how to courage her to make decisions on her own by using a clicker in training. Overall I was very happy with how she behaved in the test. She has potential to be a good working dog, totally suitable for me. After a super long day we finally arrived home and Leia could start discovering how her new home looked like. She cried a little bit during the night, but settled and fell asleep quickly after every wakening. On Saturday morning when we woke up she was a totally different puppy. Very confident and happy, she played with her new toys and ran around the apartment. She doesn't pay attention to different noises and thinks cars and bikers are totally fine. Already she is happy living in a city. We took her to a forest to play on Saturday and she loved it. She ran around and ate everything that was on her way. Yesterday we took her to the summer cottage where she went around bravely and played with grass, sticks, flowers and waves. It was obvious that she enjoyed it from the bottom of her heart. No wonder we had a very tired girl at home last night after an exciting weekend!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti