Leian ensimmäinen juhannus

Meidän ensimmäinen juhannus oli varsin tapahtumarikas! Juhannuksen vietto alkoi torstai-iltana, kun suuntasimme Mäntyharjulle mökkeilemään. Leia oli maalla heti kuin kotonaan, onnellisena kirmaili vapaana ja tutki innolla kaikkia metsän hajuja. Miten helppoa elämä voikaan olla, kun pentua ei tarvitse pitää kiinni juurikaan ja tekemistä riittää mökin etuovelta lähtien vaikka kuinka. Perjantai-iltapäivänä Leian pääasiallinen tehtävä oli vartioida grilliä, ettei ruoka vain karannut muualle. Neitikoira otti tehtävän haltuun vähintäänkin sen vaatimalla vakavuudella, eikä juuri suostunut muualle liikkumaan, kunnes ruokailu oli saatu päätökseen. Vahingossa muurikasta maahan pudonneet hirvenlihasuikaleet katosivat ennätysvauhtia parempiin suihin. Teräsvatsaisen Leian elämäntehtävä tuntui juhannuksena olevan ”syö kaikki mikä eteesi tulee”. Sen verran aktiivisesti pikkuneiti naposteli kaikkea maasta löytyvää, että onneksi oli Tehobaktia pakattuna mukaan matkaan!

Leia 8 viikkoa

Perjantaina ajattelin tarjota Leian pääkopalle hiukan haasteita ja niinpä tallasin ensimmäisen, toki hyvin lyhyen, makkarajäljen, jonka päässä odotti iltaruoka. Alkuun Leia ei ymmärtänyt, että mitä siltä odotetaan, mutta kun se hoksasi maassa olevat kinkkupalaset, niin johan tuli nenään ja koiraan vauhtia! Sain hidastella ja rauhoitella vauhtia, jotta Leia huomaisi jokaisen askelman. Mutta kyllä oli pikkukoiralla hauskaa. Sunnuntaina tein vielä toisen saman moisen jäljen ja nyt oli meno jo paljon mallikkaampaa. Edelleen täytyi toppuutella kovasti, mutta tällä kertaa nenä imaisi maahan välittömästi. Leia käyttää hyvin aktiivisesti nenäänsä muutenkin ja on naurettavan ahne, joten jäljen treenaamisesta saamme varmasti hauskan harrastuksen. Joka päivä treenattiin myös pikkusen perustottista.

Sosialisoinnin kannalta juhannus oli todellinen menestys, Leia makoili milloin kenenkin jaloissa rapsuteltavana eikä ujostellut ollenkaan, vaikka uusia ihmisiä oli paljon. Rohkeasti se tutustui kaikkiin ja nautti selvästi saamastaan huomiosta. Hyvin nopeasti tottui myös täysin vieraaseen ympäristöön ja nukkui jopa kiltisti yhden yön teltassa meidän kanssa. Minun hieno pentukoira! Huomasi kyllä, että päivät olivat sen verran tapahtumarikkaita, että Leia oli aivan puhki iltaisin ja uni maittoi erittäin hyvin öisin.

Tuliaisiksi maalta Leia sai yhden punkin, jonka Sampo onneksi löysi. Punkki oli melkoisen ikävässä paikassa leuassa ja kun sitä yritettiin ensimmäisen kerran poistaa, niin neiti draamakuningatar kiljui tietysti täyttä kurkkua. Se oli toki odotettavissa eläinlääkärin tarkastuskäynnin perusteella.. Ei muuta kuin apteekkiin ostamaan kunnon punkkipihdit ja johan sai verenimijä lähtöpassit!

We spent last weekend on the countryside at a summer cottage. Leia loved that she could run around without being in a leash and she could explore the surroundings as much as she liked. Her motto for last weekend was ”eat everything that comes to your way” and that was exactly what she did. Leia guarded the barbecue when we were cooking, to make sure that all the food wouldn’t just disappire. I also wanted to do a little bit of tracking with her and made two different, short tracks. She loved it once she realized that there was ham on the ground. She used her nose very well, but was in a terrible rush and sloppy. It was my job to calm her down and make sure that she smelled every step on the track. She really likes to use her nose and she is ridiculously greedy, so I think that tracking will be a great hobby for us. Even though there were a lot of new people spending the weekend with us Leia wasn’t shy at all. She wanted to get to know everybody and enjoyed the attention she got. My awsome puppy!