lauantai 12. heinäkuuta 2014

I- & J-pentujen tapaaminen

Olipas melkoinen päivä eilen! Aamupäivästä otimme suunnan Leian kanssa kohti Mänttää ja I- & J-lasten touhupäivää. Tapaamisessa olivat mukana Leian sisaruksista I'm on Fire "Miro", Iceman "Kimi", Invictus "Tiki" ja Incredible Sky "Simba" omistajineen. J-lapsista puolestaan Nalle edusti tiimiä yhdessä Raikun ja Vixin kanssa. Vietimme päivää metsässä laavulla, joka oli järven rannalla. Paikkana siis aivan täydellinen pentukomppanian rientoihin ja sääkin oli ehdottomasti meidän puolellamme!

Päivän ohjelma alkoi pentubailuilla ja Riston uimakoululla. Isäkoira Jaro yritti kovasti näyttää lapsilleen mallia, mutta tällä kertaa pennut Kimiä lukuunottamatta uivat lähinnä ihmisten avustamina. Toisin sanoen, ota pentu syliin, kahlaa syvemmälle vedessä ja päästä pentu uimaan rantaan. Tätä toistimme useamman kerran ja oikein mallikkaasti sekä hyvällä tekniikalla kaikki lapset kyllä uivatkin. Se oli mitä oivallisin tapa viilentää pentuja ja kuoria päällimmäiset energiat päältä pois.

Leia ja Tiki uivat
Isi näyttää Leialle mallia
Simba & Leia
Uimisen jälkeen olikin hyvä hetki juoda kahvit ja suunnitella päivän treenejä. Suurin osa pennuista treenasi hakua Kimin ja Miron johdolla. Itse halusin kuitenkin ottaa jälkeä, jota ajoimmekin Nallen, Tikin ja Simban kanssa. Haussa tarkoituksena on käyttää ilmavainua, joten en edes kokeillut sitä Leian kanssa, kun neitikoiran nenä vetää niin hyvin maahan jäljenajossa. Pääsin kuitenkin itse piilohommiin hakutreeneissä ja syöttämään pennuille herkkuja. Hakujuttujen jälkeen tallasimme pennuille ruudut sekä yhdet makkarajäljet. Leia muisti heti mikä on homman ydin ja nenä oikein imaisi maahan välittömästi, kun tulimme ruudulle. Kun Leia oli tehnyt oman ruutunsa, se sai katsella vierestä, kun Tiki hoiti omansa. Tämän jälkeen oli vuorossa makkarajäljen ajo. Sekin meni oikein mallikkaasti, melkoisen paljon tarvitsee vain jarrutella Leiaa, ettei se juokse askelten yli vaan malttaa mielensä ja menee askel kerrallaan. Kun jäljet oli ajettu ja koirat tuotu takaisin autoille, niin eiköhän Leia karannut vielä takaisin ruutuun ja sieltä se piti oikein hakea pois, kun ei suostunut muuten lähtemään. Taitaa todella olla nuo jälkijutut Leian mieleen ja sehän on vain vallan hieno asia!


Leia ruudussa




Töiden jälkeen oli vuorossa jälleen syömistä makkaranpaiston ja pannukakun merkeissä. Samalla saimme myös mahdollisuuden suunnitella mahdollista lokakuun viikonloppuleiriä. Lapset alkoivat simahtelemaan yksi toisensa perään tässä vaiheessa, joten pikkuhiljaa aloimme tekemään lähtöä kotiin päin. Iltapäivä oli aivan mieletön, pennut pääsivät leikkimään sydämiensä kyllyydestä sekä puuhastelemaan muuta mukavaa. Oli hauska nähdä kaikkien omistajia sekä nyt jo melkoisen paljon isompia pentuja, neljässä viikossa on tapahtunut vauhdikkaita kasvupyrähdyksiä.

Illalla Leia päätti vielä aiheuttaa toimintaa syömällä puolet Bepanthen tuubista yksinollessaan. Ei muuta kuin puoli 11 aikaan päivystykseen ja röntgeniin varmistamaan, ettei vatsasta löydy isoja metallin palasia. Pientä murua näkyi kuvissa, mutta lääkäri sanoi sen myös voivan olla hiekkaa tai kiveä. Onneksi mitään kummempaa ei löytynyt ja näin ollen säikähdyksellä selvisimme tästä. Onni onnettomuudessa oli, että otin vakuutuksen Leialle viikkoa aiemmin ja heti sille tuli käyttöä.. Näin ollen korkkasimme jo lääkärissäkäynnin ja ensi torstaina mennään uudelleen, kun on rokotusten vuoro. Toivon todella, ettei tästä tule tapa. Mutta kuten niin usein sanotaan - belgin kanssa sattuu ja tapahtuu, aina!


We had quite a day yesterday! We had I- and J-litters meeting in Mänttä and four of Leia's brothers came, as well as three J-pups. So all in all eight puppies and their owners were on place. First the puppies played and swam to get most of the energy off. After that most of the puppies did some search training and the rest tracking. Leia did her track very well. She knew immediately what she was expected to do and again she made me very proud. She is very enthusiastic about tracking. After the training she actually ran back to her track, where I had to go and get her, because she refused to come back. We had such a fun day, the puppies got to play together as much as they liked and it was obvious that they loved it! But in the evening Leia decided to create some action by eating half of a cream tube, which is made of metal. So we spent a bit more than an hour at the vet, where they took x-rays of her belly to make sure there weren't any big pieces of metal inside her. Luckily non were found and Leia is fine!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti