Niistä on meidän viikko tehty! Meidän pentutreenit peruttiin maanantaina kovien ukkosennusteiden takia, joten ei auttanut kuin jäädä odottamaan ensi maanantaita ja mahdollista treenien korkkausta. Tiistaina päädyinkin tallaamaan Leialle kaksi perättäistä ruutua, jotta neiti saisi hiukan aivotyöskentelyä. Ensimmäinen ruutu oli kooltaan noin 1x1 metriä ja siinä oli kuivaa nappulaa. Toinen ruutu oli saman kokoinen, mutta siinä oli puolestaan puolikas makkara pieneksi pilkottuna. Ahnettakin ahneempi Leia sai syödä ensin vatsaansa nappulaa oikeaan nälkään (kyseessä siis Leian päiväruoka) ja jälkiruoaksi vielä vähän makkaraa. Leia ei olisi millään malttanut katsoa vierestä ja odottaa, että pääsee työskentelemään. Se ulisi, haukkui ja kieppui menemään sillä välin, kun itse tallasin ruutuja. Ymmärrettyään ettei mikään elämöinti auttanut sitä pääsemään töihin, se vihdoin rauhottui istumaan, jolloin oli oivallinen hetki hakea neitikoira hommiin. Nenä maassa ja innosta hihkuen Leia nuuskutteli menemään jälleen erittäin mallikkaasti. On hienoa nähdä, miten se osaa heti palata takaisin ruutuun, mikäli nuuhkaisee ruudun ulkopuolta. Eli varsin hyvin Leia on jo yhdistänyt ihmishajun palkkaan sekä "oikeaksi suunnaksi" ja hajuttomuuden palkattomuuteen sekä "vääräksi suunnaksi". Pätevä pikkukoira! Jälleen kerran Leia tarvitsi kantaa väkisin pois ruuduilta, eikä sitä voinut päästää autollakaan vapaaksi, sillä se olisi rynnännyt suorinta tietä takaisin. En voi valittaa motivaation puutteesta, pikemminkin tarkkuutta ja keskittymistä tarvitaan kaiken kiireen keskelle. Onneksi ruudussa ei tarvitse jarrutella eikä muutenkaan puuttua pennun tekemiseen, vaan se saa työskennellä itsenäisestä ja nauttia vapaasta tekemisestä.
 |
| Veli ja sen sisko - Tiki & Leia viime perjantaina |
Tänään Leia sai ensimmäisen yhdistelmärokotteen niskaansa huomisen 12-viikkospäivän kunniaksi. Ennen klinikalle menoa ehdin jo miettiä erilaisia kauhuskenaarioita siitä, kuinka Leia kiljuu aariaa koko toimenpiteen ajan sekä saa ikuisen eläinlääkärikammon. Mutta kuinka kävikään! Reipas tyttö tepasteli tomerana sisälle ja tervehti hoitajia hymyssäsuin. Lääkäriin tutustuttiin myös mukisematta ja siitähän se Leian ilo repesi, kun pöydälle ropisi kourallinen nameja. Näin ollen Leia ei edes ehtinyt huomaamaan piikkiä niskassaan, kun suu oli täynnä herkkuja. Eläinlääkäri sai myös hyvin katsoa hampaat sekä kuunnella sydäntä. Toimenpiteen päätyttyä Leialle sateli kovasti kehuja varsin kivasta ja reippaasta luonteesta, joten meille molemmille jäi oikein hyvä mieli toisesta eläinlääkärikäynnistämme.
Tällä viikolla Leia on uinut useampana iltana, mutta siitä ei valitettavasti ole kuvatodisteita. Hauskinta puuhaa Leian mielestä on jahdata ja haukkailla aaltoja. Meidän oikea järjen jättiläinen. Kuvia löytyy sen sijaan tältä illalta, kun Leia pääsi leikkimään uuden frisbeensä kanssa. Voi sitä riemun määrää. Leia juoksi innoissaan hakemaan frisbeetä ja kanniskeli sitä pitkin pihaa varsin tyytyväisen ja ylpeän näköisenä. Kyseessä on selvästi uusi aarre.
This week we have been doing some tracking, playing and getting vaccination. I decided to do some track training with Leia, because she loves it and it's a super workout for her brain. Once again she was really enthusiastic and sniffed the ground in a hurry to find all the food. I had to carry her away, since she refused to leave back to the car. Well, I really can't complain that my puppy doesn't have motivation to work. On the other hand she needs to build up her patience and preciseness, but that is why I try to give her exercises in which she needs to figure things out by herself and work very independently. Today she got her first vaccination. Leia didn't even notice that she got the vaccination, because she was so busy eating all the treats the vet gave her. The vet complimented her nice character and I was so proud of my baby girl. Leia got her first frisbee today and she found it a lot of fun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti