perjantai 4. huhtikuuta 2014

Belgihistoriani osa 2

17 päivää laskettuun aikaan..

Jee, enää 2,5 viikkoa pentujen syntymään! Yritän uskotella itselleni ettei se ole enää aika eikä mikään. Totuushan on, että odottavan aika on 10x normaalia pidempi. No, päivä kerrallaan.

Mutta takaisin belgihistoriaani ja hiukan tuoreempiin muisteloihin! Tässä tulee aikamoinen ulkomaanäyttelypläjäys, sillä näyttelyreissut ulkomaille ovat olleet erityisiä. Se, että kävisin kuusi vuotta läpi kotimaan näyttelyrientoja olisi saharaakin kuivempaa luettavaa.. Mutta siispä itse asiaan.

Vuonna 2007 elämäni helpottui suunnattomasti, kun sain ajokortin eikä näin ollen tarvinut olla ruinaamassa kyytejä näyttelyihin joka viikonlopulle. Kesällä 2008 lähdin ensimmäistä kertaa ulkomaille näyttelyyn, tällä kertaa en kuitenkaan Tukholmaa kauemmaksi. Piia oli ilmoittanut Bonon, Minin (Minea Deabei) ja Pepin (Ketunpolun Beata) Ruotsin belgierkkariin ja Maailman Voittaja -08 -näyttelyyn.

Junnu-Bonon kanssa hotellissa
Piia, Mini&Bono ja minä&Peppi vapaapäivän vietossa Tukholmassa 
Ruotsin reissulta jäi kaiken kaikkiaan tosi hyvä mieli; reissuporukka oli tosi mukavaa, hienoa menestystä tuli ja opin miten riemukasta on matkustaa juoksuisen nartun ja uroksen kanssa (parasta ikinä!). Tukholman reissusta intoutuneena olin valmis lähtemään näyttelyreissuille ulkomaille uudestaan.

2008 elokuussa muutin Keski-Suomeen opiskelemaan, mikä tarkoitti sitä, että Mänttä oli vain kivenheiton päässä, joten näin Piiaa ja laumaa paljon useammin ja pääsin huomattavasti helpommin mukaan näyttelyihin. Täytyykin todeta tähän väliin, että olen tuntenut kaikki Piian nykyiset koirat pennuista pitäen. Bono alkoi pärjäämään varsin mukavasti jo junnuikäisenä ja vuoden 2008 messarista lähtien löysinki itseni remmin toisesta päästä usein keräämästä mainetta ja mammonaa.

Bonon kanssa messarissa 2008
Bonon kanssa Lahdessa 2009
Lokakuussa 2010 kutsu kävi uudelleen ulkomaille näyttelyyn. Tällä kertaa otimme Piian kanssa Bonon, Näpsän ja Yanan (Yamantaka Polaris) mukaan ja suuntasimme Riikaan Latviaan Baltian Voittaja -10 -näyttelyyn. Jälleen kerran reissussa oli todella hauskaa, eikä menestys sitä tietenkään pahentanut. Seura reissulla oli mitä parhainta, Maaritin matkassa on vaivatonta ja kivaa reissata!

Yana kainalossa hotellissa Riikassa
Helmikuussa 2011 lähdin Sveitsiin viettämään vaihto-opiskelukevättä. Täysin koiraton/näyttelytön elämä ei tullut tietysti kysymykseenkään. Vuokranantajillamme oli ihana kääpiölabbis Popey, joka saapui kaksi päivää meidän tulomme jälkeen. Lisäksi selvitin Sveitsin kennelliiton näyttelykalenterin ja kävinkin huhtikuussa St. Gallenissa kv näyttelyssä ja kesäkuussa Aaraussa kr näyttelyssä katselemassa sveitsiläisiä belgejä. Kesäkuun alussa lensin Genevestä Brysseliin, mikäpä muukaan mielessä kuin FMBB tapahtuma Belgian rannikolla. Hullut suomalaiset, eli Piia mukaan lukien, olivat tietysti paikalla!

Näpsän kanssa kehässä Belgian belgierkkarissa
Heinäkuun puolessa välissä palasin takaisin Suomeen ja jo viikon päästä olinkin Helsingissä koiranäyttelyssä! Alkusyksyllä aloimme viritellä pienellä porukalla reissua Tukholmaan Pohjoismaiden Voittaja -11 -näyttelyyn. Matkaan lähdettiin sekalaisella belgiporukalla, yöt vietettiin laivassa ja Tukholmassa käytiin vain päiväseltään.

ROP & Nordic winner -11 Näpsä
Helmikuussa 2012 varasimme lennot elokuulle Ranskaan, suuntana tietysti Ranskan belgierkkari! Sitä reissua odotin todella innolla. Meidän seurueeseemme liittyivät mukaan Henna ja Sanna sekä Zero (Mustantuiskun Obedient Muko Jr). Meillä oli ihana paritalon puolikas vuokrattuna suhteellisen läheltä näyttelypaikkaa. Säät suosivat meitä koko reissun ajan! Näyttelypäivät lauantai ja sunnuntai menivät puolipilvisessä säässä, mutta maanantaina aurinko alkoi jälleen paistaa siniseltä taivaalta ja ehdimmekin paistatella auringossa kahden päivän ajan ennen kotiinpaluuta. Mahtava näyttely+aurinkoloman yhdistelmä, jonka otan mieluusti uudestaan!

Näpsän kanssa s.r. kehässä
Illallinen meidän pihassa
Näpsäkän halailua
Suunta takaisin Suomeen, meidän ranskanreissun seurue
Jo muutaman kuukauden päästä, marraskuulla, lähdimmekin Piian kanssa kaksin valloittamaan Tanskaa, lentämällä tietysti. Luulimme olevamme jo täysin pro-matkailijoita, mutta kuinka ollakaan laskeuduttuamme takaisin Helsinki-Vantaalle, oli yllätys melkoinen, kun nykyajan Houdini eli Bono oli onnistuneesti murtautunut ulos lentoboksistaan ja juoksenteli vapaana ruumassa. Onneksi mitään ei sattunut ja Bono oli täysissä ruumiin ja sielun voimissaan. Bono ei ole lentänyt kuitenkaan kyseisen episodin jälkeen... Emmehän halua aiheuttaa toistuvasti lentokenttähenkilökunnalle ja itsellemme turhia sydämen tykytyksiä. HKI-Vantaalla kuitenkin lohduteltiin, että kyseessä ei todellakaan ollut ensimmäinen mestarimurtautuja ja karkailija!

Viime kesänä kävimme heinäkuussa viettämässä pitkän viikonlopun Tallinnassa Piian ja Merjan&Jannen kanssa kahden kv näyttelyn merkeissä. Mukana oli Bono, Näpsä ja Karppi (Garp Deabei). Näpsä ja Bono valioituivat heti ensimmäisenä päivänä Viron ja Baltian muotovalioiksi, joten skumppa virtasi! Tein jopa uuden aluevaltauksen ja erhdyin kehään borderterrierin kanssa. Se jos mikä oli koomista!

Vuodesta 2008 lähtien olen kiertänyt 10+ näyttelyä vuoteen, ulkomaita myöten. Suomen belgierkkarissa olen käynyt lähes joka vuosi ja se onkin ehdottomasti yksi vuoden kohokohtia. Viime kesänä esimerkiksi vietimme huikean erkkaripäivän mahtavalla porukalla Joensuussa! Paljon upeita muistoja, ihmisiä ja koiria mahtuu viimeiseen kuuteen vuoteen. Sinin kanssa tutustuimme 2010 kesällä ja siitä lähtien Sisu (Marmara Spice Ice) ja viimeisen vuoden ajan myös Senna (Ketunpolun Golden Queen) ovat pyörineet mukana menossa. Ei tässä tosiaan ole täysin koiratonta elämää koskaan vietetty, vaan kuten sitä itse kutsun: koirattoman koiraharrastajan elämää!

K-S belgien kuvauspäivä syksyllä 2011: Atu, Näpsä & Yana

Still 17 days to the due day! Hopefully the remaining days will fly. As I mentioned earlier I've been around Belgian Shepherds for almost 15 years. Within the past six years I've had the chance to travel frequently abroad to dog shows. Sweden, Denmark, Belgium, France, Estonia and Latvia are places where we've been to. We've had some very successful trips and some less successful ones, still combining traveling and dog shows is one of my favorite things! I've actively participated dog shows also in Finland and the finnish specialty is always a highlight of the year. Keep your fingers crossed that I'll be able to take part to shows already this year with my puppy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti